Puhumme paljon alistuvan kumppanin jälkihoidosta. Vedestä, lohdusta, rauhoittelusta ja mahdollisuudesta palata tavalliseen elämään.
Mutta myös johtavassa roolissa ollut voi kaivata tukea. Dom voi lopettaa tilanteen tunteellisena, epävarmana tai huolissaan siitä, menivätkö asiat liian pitkälle, vaikka kaikki olisi sovittu.
Mitä tapahtuu, kun molemmat tarvitsevat huolenpitoa samaan aikaan?
Kukaan ei voi antaa sitä, mitä hänellä ei juuri nyt ole
Jos itket, olet uupunut tai ylikuormittunut, et ehkä pysty rauhoittamaan kumppaniasi heti. Se ei tarkoita, että olisit epäonnistunut.
Ja jos olit top-roolissa, vakuuttelun tarve ei tee sinusta vähemmän Domia. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kumppanisi pitäisi huolehtia sinusta silloin, kun hän itse vielä yrittää toipua.
Molempien tarpeilla on väliä. Niihin on ehkä vastattava eri aikoina.
Tehkää suunnitelma ennen väsymystä
Puhukaa asiasta päivänä, jolloin kumpikaan ei ole keskellä tilannetta. Pitäkää se yksinkertaisena.
- Mikä tavallisesti auttaa kumpaakin voimaan hyvin jälkeenpäin?
- Kaipaatko rauhaa, fyysistä lohtua vai viestiä, jossa kysytään vointiasi?
- Voiko vakuuttelu odottaa tunnin tai seuraavaan päivään?
- Onko joku muu, jolle voit puhua, jos kumppanisi ei juuri silloin pysty?
- Jättävätkö jotkin aktiviteetit jommankumman usein alakuloiseksi?
Voitte jopa sopia muutaman lauseen hetkeen, jolloin molemmat ovat taas läsnä: ”Olen iloinen, että puhuimme tästä. Välitän sinusta. Kysytään huomenna kuulumisia.”
Sen ei tarvitse olla puhe.
Jälkihoidon ei tarvitse tapahtua heti eikä samalla tavalla
Toinen haluaa ehkä istua yhdessä. Toinen tarvitsee tilaa ennen puhumista. Osa voi hyvin heti, mutta kokee alakulon myöhemmin.
Siksi seuraavan päivän kuulumisten kysymisestä kannattaa sopia. Kysy, mitä kumppani tarvitsee, mutta älä oleta, että kaikki tunteet täytyy ratkaista siinä hetkessä.
Jos sama toiminta jättää toistuvasti toisen tai molemmat ahdistuneiksi, muuttakaa suunnitelmaa. Vähentäkää intensiteettiä, pitäkää tauko tietyistä asioista tai hakekaa pätevää tukea. Tarkoitus ei ole testata, kuinka paljon kestätte.
Älkää muuttako jälkihoitoa uudeksi kokeeksi
”Jos rakastaisit minua, lohduttaisit heti” on painostusta, ei huolenpitoa. Samoin on oletus, että yhden ihmisen pitää joka kerta kantaa molempien tunteet.
Hyvässä dynamiikassa voit sanoa: ”Haluan tukea sinua. Tarvitsen ensin vähän aikaa.” Ja toinen voi kuulla sen tekemättä siitä ongelmaa.
Minusta sitä on molemminpuolinen jälkihoito. Ei täydellinen rituaali, vaan kaksi ihmistä, jotka huomioivat toisensa.



